"Opiskelijat vastaan kaupunki" : tamperelainen opiskelijaliike, aseveliakseli ja sukupolviliikkeiden määrittelykamppailut

Opiskelijaradikalismista oli 1960-luvun lopulla kehittynyt merkittävä haaste länsimaiden valtaapitäville. Länsi-Saksassa opiskelijoiden liikehdintä johti lopulta jopa väkivaltaisiin terroritekoihin ja Suomessakin opiskelijaradikalismia pidettiin uhkana maan sisäiselle turvallisuudelle. Tässä tutkielmassa selvitetään opiskelijaliikehdinnän tamperelaiseen julkisuuteen synnyttämän konfliktin aatteellista taustaa. Lokakuussa 1970 tamperelaisessa ylioppilaslehti Aviisissa tiedotettiin yliopistolla järjestettävästä ”Opiskelijat vastaan kaupunki” -nimisestä keskustelutilaisuudesta. Keskustelutilaisuus oli osa laajempaa konfliktia paikallisten opiskelijoiden ja kaupungin päättäjien välillä. Konflikti ilmeni paikallisessa julkisessa keskustelussa, jossa oli kehittynyt vastakkainasettelu ylioppilaskunnan julkaiseman Aviisin ja Tampereen kaupungin linjaa edustaneen Aamulehden välille. Tutkin millaisten käsitysten yhteentörmäystä opiskelijoiden ja kaupungin välinen konflikti ilmentää. Aineisto koostuu Aviisissa ja Aamulehdessä 1968-1972 ilmestyneistä konfliktia käsitelleistä kirjoituksista. Konfliktin osapuolina olivat aktivoituva ja puoluepolitisoituva paikallinen opiskelijaliike sekä tamperelaista kunnallispolitiikkaa kylmän sodan aikana hallinnut poliittinen ryhmittymä, niin kutsuttu aseveliakseli. Näkökulmani näiden kahden väliseen vastakkainasetteluun on sukupolvikonflikti. Siksi hahmotan sekä aseveliakselin että opiskelijaliikkeen sukupolviliikkeinä. Selvittäessäni sukupolviliikkeiden käsitysten eroja, olen jakanut konfliktin temaattisesti viiteen eri kiistelyn kohteeseen. Tarkastelen näitä kiistelyn kohteita määrittelykamppailuina. Määrittelykamppailujen kohteet ovat 1) korkeakoulupolitiikka, 2) paikallinen kunnallis- ja opiskelijapolitiikka, 3) paikalliset tiedotusvälineet, 4) yhteiskuntajärjestelmä ja 5) kansallinen identiteettipolitiikka. Määrittelykamppailujen perusteella aseveliakselin sukupolviliikkeen aatteellinen perusta nojasi voimakkaimmin talvi- ja jatkosotien kokemuksiin. Liikkeeseen itsensä sijoittaneiden kirjoituksissa ilmenee käsitys, jossa tärkeänä korostuu suomalaisen yhteiskunnan suojeleminen Neuvostoliitolta ja kommunismilta. Opiskelijaliikkeen toimijoiden käsityksissä Suomen edeltävät sodat eivät ole merkityksellisiä ja opiskelijat suhtautuvat Neuvostoliittoon sekä suomalaisiin kommunisteihin myönteisesti. Paikallisen opiskelijaliikkeen aatteellinen tausta kumpusi ”hullun vuoden 1968” tapahtumista. Tuo opiskelijaradikalismin huippuvuosi merkitsi tamperelaisen opiskelijaliikkeen toimijoille länsimaisten yhteiskuntajärjestelmien epäkohtien tiedostamista. Tällaisiksi epäkohdiksi miellettiin esimerkiksi kolmatta maailmaa köyhdyttävä kapitalismi sekä Yhdysvaltain käymä Vietnamin sota. Paikallisten opiskelijoiden käsityksissä näitä epäkohtia Tampereella edusti aseveliakselin paikallinen valta. Opiskelijoiden käsitykset sodista, kommunismista sekä maailman ongelmista olivat muotoutuneet 1960-luvulla, vauhdikkaan yhteiskunnallisen murroksen vuosikymmenellä. 1960-luku muutti nuorten opiskelijoiden käsityksiä maailmasta voimakkaammin kuin aseveliakselin vanhempien ikäpolvien käsityksiä. Murroksen vuosikymmenellä aikuistuneiden opiskelijoiden käsitykset yhteiskunnasta eivät olleet sovitettavissa kaupungin sodan perinnöstä kummunneeseen henkiseen järjestykseen